Hyvä tapa rakentaa

Millainen on hyvä rakennustapa? Kuinka rakentamisessa pitäisi menetellä ja kuinka asiakasta ohjeistaa, jotta täytettäisiin hyvän rakennustavan kriteerit? Voisi äkkiseltään kuvitella että hyvä rakennustapa on sellainen mistä ei tule jälkikäteen mitään sanomista, ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Näin varmaan onkin, mutta kuinka tähän sitten päästään? Lähtökohtana on luonnollisesti noudattaa rakentamisen kaikissa vaiheissa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Hyvässä rakentamisessa on myös hyvä tukeutua ennalta mietittyihin toimintamalleihin ja menetelmiin suunnittelussa, materiaalien valinnassa, itse rakentamisessa ja periaatteessa prosessin kaikissa vaiheissa. Aiheesta oli eilen puhumassa Hanna Tajakka, joka kertoi erilaisen ohjeistuksen hyödyntämisestä rakentamisessa. 

Oppaat

Kattavin määrittelyoppaista on InfraRYL eli rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, joka jakautuu osiin "Sillat ja rakennustekniset osat", "Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet", "Väylät ja alueet" ja "Järjestelmät ja täydentävät osat". Lisäksi on koko joukko muita RYL:ejä, kuten MaaRYL, KiinteistöRYL, MaalausRYL, RunkoRYL ja SisäRYL. Näistä ehkä kuitenkin maisema-arkkitehdille olennaisimmat ovat InfraRYL:in "Liikunta ja virkistyspaikojen rakenteet" sekä "Väylät ja alueet". Edellä mainittujen oppaiden lisäksi maisema-arkkitehdin toimenkuvaan liittyvät VRT'11 eli Viherakentamisen yleinen työselostus sekä MaaRYL, jossa on lähinnä talonrakennuksen maatöihin liittyvää tietoutta sekä Lehtipuiden taimilajivaatimukset, josta voi nimensä mukaisesti hakea tietoa lehtipuiden taimien laatuvaatimuksista. Onhan siinä jo melkoinen joukko painettua tekstiä johon voi tukeutua suunnittelussa. Vaikka tällä kurssilla onkin nyt päässyt raapaisemaan näidenkin oppaiden pintaa, ottaa varmaan oman aikansa ennen kuin pystyy nopeasti etsimään ja löytämään kuhunkin suunnitteluaiheeseen sopivan kohdan asianmukaisesta kohdasta. Ja rutiini tulee vain tekemällä ja käyttämällä teoksia.

Tiedon hinta

Nykyisen nopean tiedon muuttumisen aikakaudella ei painetun kirjasarjan hankinta tunnu oikein houkuttelevalta. Ennen vanhaan ovelta ovelle kiertävät kaupustelijat myivät myös paksuja kymmenosaisia tietosanakirjasarjoja, mutta tiedon kiertoaika on nykyään niin lyhyt että kirjasarjat tahtovat olla vanhentuneita jo ennen ilmestymistään. Tuskin siinä itse asiassa niin isoja muutoksia tapahtuu, mutta pienien nyanssien hiomisella voidaan taas myydä uusi "päivitetty" kirjasarja vanhalle asiakkaalle. InfraRYL:in tapauksessa kallistuisin ehkä kuitenkin sähköisen palvelun kannalle. Tiedon pitäisi olla siellä paremmin ajan tasalla ja monipuoliset hakumahdollisuudet sekä muut oheispalvelut puoltavat myös sähköisen palvelun käyttöä. Hinta on tosin yksi merkittävä kriteeri, joka pistää miettimään. InfraRYL:in kirjat maksavat n. 130-200 euroa/kpl ja koko maisema-arkkitehdin peruspaketti tulisi kustantamaan noin 700-800 euroa. Sähköistä palvelua Infra Net tarjotaan 300 eur avausmaksulla, jonka lisäksi tulee 64 euron kuukausiveloitus. Sähköisen palvelun hinnaksi tulisi siis jo vuodessa yli 1000 euroa ja jatkossa se olisi jatkuva juokseva kulu... Kirjoitus karkasi nyt ehkä hieman varsinaisesta asiasta, mutta kun tähtäimessä on oma yritystoiminta, tulee myös taloudellisiin seikkoihin kiinnitettyä enemmän huomiota.

Tuntematon mahdollisuus

Vaikka kirjoihin ja kansiin pyritään sisällyttämään mahdollisimman kattavasti rakentamisessa eteen tulevia tilanteita ja vaihtoehtoja, ei kaikkia mahdollisuuksia kuitenkaan aina voida käsitellä. Joskus tulee vastaan tilanteita, joihin ei löydy suoraa toimintaohjetta olemassa olevasta ohjeistuksesta. Tällöin on tieto hankittava muuta kautta ja toimittava uuden tilanteen uranuurtajana hyvää rakennustapaa luomassa. Muuttuva työkenttä luo jatkuvasti uusia tilanteita ja mahdollisesti näistä case tapauksista voi syntyä uusia menetelmiä, jotka joskus - monen tutkimus-, testaus- ja kokousvaiheen jälkeen - voivat päätyä uudeksi standardiksi johonkin tulevaan ohjeeseen. Esimerkiksi ekologia tai elinkaarimalli ovat suunnitteluperusteita, joihin ei välttämättä löydy suoraan vastausta ohjekirjoista.

Tarkennokset työselostukseen

Tarkastelemalla InfraRYL:in (tai muiden kirjojen) ohjeita voidaan havaita että ne voivat sisältää myös sangen yleisiä ohjeita. Tämä johtuu siitä että oppaassa pyritään kattamaan laaja joukko erilaisia tapauksia. Tämän vuoksi suunnitelmien hankekohtaisiin työselostuksiin on hyvä kirjata mahdolliset tarkennukset. Eli jos viittaat työselostuksessa esimerkiksi InfraRYL:in kohtaan 23210 Nurmikot, joka sisältää yleiset tiedot nurmikoiden tekemisestä ja kaikista hoitoluokista, niin tarkennuksena on hyvä määritellä että kohtaan X tulee hoitoluokan A2 nurmikko ja sitä tulee hoitaa XXX vaatimusten mukaisesti.