Tietomallinnuksen lyhyt oppimäärä

Maailma ja toimintamenetelmät alalla kuin alalla tuntuvat muuttuvan nopeammin kuin kukaan tahtoo pysyä perässä. Maisema-arkkitehtuurin saralla vuosisatoja primäärisenä suunnittelumuotona ollut käsin piirtäminen on jäänyt digitaalisen piirtämisen ja CAD-ohjelmien jalkoihin ja nyt on taas meneillään muutos kun kaikki tiedot suunnitelmasta pyritään tiivistämään yhteen sähköiseen pakettiin.

Olli Hakala kertoi tällä viikolla seminaariesitelmässään tietomallinnuksesta. Se on suunnittelu- ja rakennusalalla projektinhallinnan uusi menetelmä, joka mahdollistaa tiedon hyödyntämisen läpi koko projektin elinkaaren. Olli kuitenkin painotti että uusi muoto ei suinkaan ole syrjäyttämässä vanhoja, vaan on tulossa lähinnä niiden rinnalle monipuolistaen tietojen käsittelymahdollisuuksia.

Muutos on joka tapauksessa ollut varsin nopea koska aloittaessani opinnot viitisen vuotta sitten tällainen tietomalli oli vielä varsin tuntematon käsite eikä mitään siihen viittaavaa koulutusta löydy vielä tänä päivänäkään maisema-arkkitehtien tutkintokaaviosta.

Tietomallissa on periaatteessa kyse sähköisen 3D-mallin ja Excel taulukon risteytyksestä, missä kaikki suunnitelman tiedot löytyvät periaatteessa samasta "tiedostosta". Tietomallissa jokaisesta 3D objektista voidaan syöttää järjestelmään periaatteessa rajattomasti tietoa, esimerkiksi maakerroksesta paksuus, laatu, hinta  ja muut tarkennukset tai jostain rakennemoduulista mitat, tyyppi, valmistaja, väri, pintakäsittely yms. Mallista voidaan myös helposti tuottaa erilaisia listoja, esimerkiksi montako X moduulia ja Y materiaalia suunnittelualueelle menee, tuottajan yhteystiedot, hinnat jne.

Periaatteellisella tasolla paperipiirustuksista siis voitaisiin kokonaan luopua ja käyttää vain ja ainoastaan yhtä tietomallia työkaluna projektin kaikissa vaiheissa alkaen suunnittelusta ja päätyen rakentamisen kautta huoltoon ja ylläpitoon. Tietomallia voivat periaatteessa hyödyntää kaikki projektin osalliset tilaajasta, suunnittelijan ja urakoitsijan sekä viranomaisen kautta  käyttäjään.

Tämä on siis periaatteellisella tasolla, koska paperin korvaaminen työmaalla esimerkiksi läppärillä tai iPadillä voi olla hieman kyseenalaista. Mittojen yms. tarkastaminen "työrukkaset kädessä" voi kuitenkin olla käytännössä helpompaa paperilta kuin näytöltä, kuten myös seminaariyleisöstä huomautettiin. Toisaalta jos uudet koneohjatut kaivinkoneet ja muut automaattiset laitteet lisääntyvät rakennuspaikoilla, voivat ne mahdollisesti hyödyntää suoraan sähköistä tietomallia ja tehdä "millintarkkaa" kaivuutyötä juuri mallin mukaan.

Tekstissä on tarkoituksella aika monta "periaatteessa" sanaa. En ole ollenkaan niin varma onko tietomalli niin autuaaksi tekevä toimintamalli kuin annetaan ymmärtää. Toisaalta kehityspolku on ilmeisesti vasta aluillaan ja lastentauteja on varmasti. Kun käytetään montaa erilaista ohjelmaa ja tiedostomuotoa, niin voidaan olettaa että yhteensopivuusongelmia järjestelmien kesken saattaa ilmetä.  Uusien toimintamenetelmien myötä  tarvitaan lisää asiantuntijoita syöttämään ja käsittelemään tietoja tällaiseen tietomalliin. Vaikka laajan tietomäärä syöttäminen voi olla haasteellista tarjoaa valmis tietomalli toisaalta kaiken tarpeellisen jatkotyöskentelyä varten.

Tietomallin 3D esitystapa oli varsin karkea, mikä tarkoittaa tarkkuutta ennen estetiikkaa, mikä on toisaalta ihan ymmärrettävää. Mallin tarkoituksena on tarjota tarkkaa tietoa työskentelyn eri vaiheisiin ja karkea visuaalinen malli projektin 3D hahmottamiseen. Tunnelmallisempien visuaalisten havainnekuvien luominen lieneekin tarkoitus tehdä muulla tavoin. Jos tietomallinnus on tullut jäädäkseen olisi Aalto yliopistossa ehkä myös otettava kyseinen menetelmä sekä arkkitehti- että maisema-arkkitehtiopetuksen piiriin.
 

http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/13/BE/64/TS17-general-UI-image.jpg