Lonkeroita moneen suuntaan

Kurssin johdanto on takana ja aihepiiri alkaa avautua. Maisemarakennushankkeen projektikaavio ja monet vieraat termit alkoivat myös hieman selkiytyä. Olen esimerkiksi kuullut termit "tarveselvitys" ja "hankesuunnittelu" aiemminkin, mutta niiden tarkempi sijainti prosessissa ja sisältö ovat olleet hämärän peitossa. Nyt sain näitä käsitteitä itselleni vähän avattua ja ymmärrän mikä edeltää mitäkin ja mikä johtaa mihinkin. Tarvitseeko kaikissa projekteissa sitten tehdä kaikki vaiheet? Tarveselvitys jossa mietitään kohdealuetta, toteuttamistapoja ja aloitetaanko projekti ylipäätään voi toteutua pienissä projekteissa ehkä jo yhdellä istumalla. "Tämmöinen muutos tarvitaan, eiköhän ryhdytä hommiin...". Isommissa projekteissa, missä liikkuu isompi raha ja suuremmat sidosryhmät on tietysti syytä panostaa projektin alkupäähän ja tehdä tarveselitykset ja hankesuunnittelu perusteellisemmin. Moni asia näiden termien ympärillä vaatii kuitenkin vielä selventämistä.

Vaikka hankkeen osapuolet ja vaiheet hieman selvisivätkin avausluennon myötä, jäi epäselväksi se mikä vaihe on kenenkin vastuualueella? Kuka laatii tarveselvityksen? Onko se toimeksiantaja, joka on jo miettinyt projektin tarpeen valmiiksi vai annetaanko tarveselvitys yleensä ulkopuoliselle konsultille? Missä vaiheessa maisema-arkkitehti astuu kuvaan mukaan? Mitkä hankkeen vaiheet ovat pääasiassa maisema-arkkitehdin vastuulla?  Tämä varmasti vaihtelee projektista toiseen, mutta yleiset käytännöt olisi hyvä sisäistää.

Seminaariesitelmät

Malliksi näytetyt seminaariesitelmät kuulostivat ja näyttivät varsin laajoilta kokonaisuuksilta eikä ajankäyttö nyt keväällä anna välttämättä mahdollisuuksia kovin laajan paketin luomiseen. Kun en ole missään toimistossa töissä voi kohdeprojektin löytäminen olla myös haasteellisempaa. Jää nähtäväksi minkä projektin voisin ottaa esiteltäväksi, mutta koitan kuitenkin löytää sellaisen projektin tai yksityisen yrittäjän toimiston, joka tekee töitä itsenäisesti, koska tämä on todennäköinen vaihtoehto myös omalla kohdallani tulevaisuudessa ja siten tällaiset esimerkit varmasti parhaiten valottaisivat sen puolen käytäntöjä.

Oheisopinnot

Tutkiessamme pienryhmissä Aalto-yliopiston eri koulujen kurssitarjontaa, tuntui tätäkin aihetta sivuavaa kurssitarjontaa eri kouluissa olevan enemmän kuin tarpeeksi. Ainakin Insinööritieteiden korkeakoulun massiivisen kurssitarjonnan vuoksi kurssien syvällisempi tutkiminen vaatii hieman enemmän aikaa, koska nyt ehti lähinnä vain selata nopeasti otsikoita läpi eikä varsinaisesti syventyä kurssien kuvauksiin. Tarkistin jälkikäteen muutaman kurssin sisältöjä ja laitoin pari hyvää Moodlen listalle. Toivottavasti listalle tulee joukko hyviä vaihtoehtoja oheisopinnoiksi. Avoimeksi jää ehtiikö näitä sinänsä mielenkiintoisia kursseja koskaan suorittaa tai mahtuvatko ne edes enää tutkintorakenteeseen.